Pennut 23.7.2018
Narttu: ppn Koppelokairan Noita FI21132/14, LINT AVO2, Näyttelytulos AVO EH
Uros: ppu Nuuskulammen Oskari FI36382/14, LINT AVO 0, Näyttelytulos ERI SA
Sukutaulun näet TÄSTÄ
***************************************
Noidan ja Oskarin pennuilla on takanaan yksi syksy, jolloin nuorilla koirilla on ollut hyvät, mutta ehkä vielä hieman liian innokkaat otteet metsässä. Tuleva syksy tuo varmaan iloisia onnistumisia.
These puppies have one hunting season behind them. The puppies have still been a little bit eager to succeed in hunting. Next autumn will probably bring happy successes to all of them.
One of the puppies, Lahja-Hessu is living far away in Udmurtia and he is already daddy. There in Udmurtia they have very good hunting opportunies. We look forward to next hunting season.
***************************************
5 viikkoa
Voi vauhtia ja elämäniloa. Pentulaa on suurennettu ja aitoja korotettu. Lelut saavat kyytiä ja painin ähinä, murina ja haukahtelu ovat hereilläoloajan äänet.
Pennut ovat siirtyneet viidennen viikon aikana pääsääntöisesti kokonaan ruokailemaan kiinteää ruokaa - pentunappuloita, keitettyä kalaa, raejuustoa, viiliä, jauhelihaa, broileria ja ties mitä on maistatettu. Vettä on kupissa aina ja sitä juodaan ja siinä kyllä ryvetäänkin välillä. Kaikki kelpaa ja mahat toimii.
Pennut saivat myös sirut ja sirutuksen jälkeen me rekisteröimme ne. Nyt niillä on kaikilla myös viralliset rekisteripaperit ja ikäänkuin tämän kunniaksi pentulaan on ilmaantunut 2 pystykorvaista pentua ja kolmella muullakin pennulla taitaa korvien nousu olla lähiaikojen kysymys.
Pennut ovat ulkoilleet ahkerasti ja lopuviikolla ne ovat olleet ulkona jo lähes kaikki päivät. Onneksi kelit on olleet suostuisat ulkoilmaelämaa ajatelleen. Viemme ne tarhaan aamulla hyvin aikaisin ja iltamaidot vastaavasti juodaan emältä sisällä ennen nukkumaan menoa. Seuraavalla viikolla pitäisi keskittyä hihnakoulutukseen - vai pitäisköhän kuitenkin jättää se ja pari muuta juttuakin uusille omistajille puuhasteltavaksi pennun kanssa :)
Nyt on alkanut jo kummitella mielessä ajatus siitä, että pian nämä suloiset tyypit muuttavat uusin koteihin...
4 viikkoa
Neljännen viikon aikana kehitys vaan jatkuu. Pennuista on tullut taas enemän 'koiran näköisiä' - kuonot pitenee ja korvatkin alkaa pikkuhiljaa nousta irti pään sivuilta. Hännät alkaa olla pääsäntöisesti ylhäällä, kaarella.
Pentulassa painitaan jo ihan tosissaan. Välillä niin kovasti, että emän pitää juosta paikalle katsomaan, että mitä siellä kiljutaan. Lelut on saaneet kyytiä ja vetoleikit tuntuu olevan suosittua ajanvietettä.
Vierailijoita on käynyt ja pentuja on ihasteltu. Vieraat onkin mukava lisä pentujen elämään. Kun pennut kasvavat keskellä perheemme arkea ne ovat tottuneet myös monenlaisiin ääniin - TV, radio, puhelimet, imuri, isojen koirien haukunta jne. Mikään ei tunnu säikäyttävän niitä.
Pennut syövät nyt enemmän kiinteää ravintoa, kun aikaisemmin ja pentunappulat veteen liotettuna onkin suosittu ateria - joskin emän tarjoama jälkiruoka/välipala/iltamaito saa koko lauman ryntäilemään hurjana kohti maitobaaria.
Tällä viikolla ollaan opeteltu pikkasen myös pentulan ulkopuolista elämää - aitaus olohuoneessa. No... pentulassa oli kuitenkin mukavampi ja turvallisempi olo ainakin aluksi. Uteliaisuuden kasvaessa muutkin paikat kyllä ovat aika mielenkiintoisia. Kaulapantojakin on soviteltu, mutta hihnakäyttäytyminen vaatii vielä vähän treenausta jokaisen kohdalla. Noita ja Akka saavat molemmat käydä pentulassa, mutta pentuihin ne eivät saa koskea.
3 viikkoa
Kolme viikkoisilla pennuilla alkaa olla jo koiramaisia käytöstapoja - pentulasta kuuluu haukahtelua ja murinaa. Pennut painivat toistensa kanssa ja koittavat muutenkin luoda kontaktia toisiinsa jo enemän, kun aikaisemmin. Myös ihmisen läsnäolo huomioidaan tulemalla luokse ja välillä poismeno kiljumalla.
Muutama pennuista käy jo kolistelemassa häkkiä ja hyppimässä porttia vasten - ulkomaailma alkaa kiinnostamaan, vai onko kyse sittenkin siitä, että haluaisivat vaan olla siellä, missä muutkin ovat.
Matolääkitys on annettu ja kynsiä leikattu. Korvia ja hampaitakin tutkitaan säännöllisesti. Täällä siis totuteellaan erilaisiin hoitotoimenpiteisiin.
Tällä viikolla Noita on antanut Vitin tulla katsomaan pentuja jo häkin reunalle saakka, mutta Akka (mummo-koira) pysyttelee vielä taka-alalla.
Pennut ovat myös päässeet maistamaan kiinteää ruokaa. Penturuoka onkin maittanut lautaselta varsinkin isoimmille pennuille Hessulle ja Taikalle. Muutkin ovat toki käyneet pyrähtämässä lautasella - kuka mitenkin päin.
2 viikko
Toisen viikon aikana pennut alkavat kehittyä huimaa vauhtia. Paino nousee ja se on jo reilustikin tuplaantunut verrattuna syntymäpäinoon. Pentujen silmät on auki ja tuntuu, että ne kehittyivät siinä samassa ison harppauksen eteenpäin. Korvatkin taitaa alkaa pikkuhijaa siirtymään lähemmäksi oikeita paikkoja.
Pennut ääntelevät ja välillä Pentulasta kuuluu ääniä, jotka voisi villillä mielikuvitusella kuvitella haukkumisen esiasteeksi. Aina yllättävien äänien kuuluessa Noita emä ryntää Pentulaan katsomaan, että kaikki on kunnossa.
Noita viettää nyt jo enemmän aikaa Pentulan ulkopuolella ihmisten kanssa. Lenkilläkin antoi jo ääntä linnulle, kun linnun haistoi puun latvasta. Kylläpä olisikikin tehnyt mieli painaa linnun perään, mutta hihnaa pidemmälle ei Noita pääse.
Toisen viikon loppupuolella oli aika kova vesisadepäivä ja ukonilma, joten hain myös mummokoira Akan ja Vitin (pentujen velipuoli, ikää 1,5 vuotta) sisälle. Olimme varuillamme, ettei vaan pääse syntymään pennuista minkäänlaista kähinää, mutta kaikki menikin hienosti. Kielsimme Akkaa ja Vitiä menemästä Pentulaan ja eivät ne sinne edes yrittäneet. Tervepäistä porukkaa koko sakki.
1 viikko
Tutustumista puolin ja toisin. Noita hoitaa pentujaan tunnollisesti ja suojelee niitä. Me lauman 'omat ihmiset' saamme toki mennä pentulaan ja hoitaa pentuja ihan vapaasti, mutta perheemme muut eläimet pysykööt kunnioittavan matkan päässä pennuista.
Pennut punnitaan joka päivä aamusta. Sillä varmistetaan, että maitoa tulee riittävästi ja että kaikki pienet saavat sitä syödäkseen. Kaikilla pennuilla onkin lähtenyt paino nousemaan viikon kuluessa ja pennut ovat virkeitä. Voi sitä tuhinaa ja inuamista, kun aterioivat. Viikon viimeinen punnitus: kaikki pennut ovat tuplanneet syntymäpainon.
Olemme jo oppineet tunnistamaan pennut ulkonäön perusteella ja helppoahan se tunnistaminen onkin näiden värikkäiden koirien kanssa, eli pannat laitetaan pennuille kaulaan vasta myöhemmällä iällä.
Pentujen syntymäpäivä 23.7.2018
Sunnuntai iltana 22.7 Noita oli jo ollut hieman levoton, joten osasin arvella pentujen syntymän olevan käsillä tulevana yönä.
Ensimäinen pentu uros - Hessu (varattu).
Ensimäinen pentu uros - Hessu (varattu).
Toinen pentu uros - Musti (vapaa).
Kolmas pentu narttu - Taika (varattu).
Neljäs pentu narttu - Vulpix (varattu).
Viides
pentu uros - Lucky (vapaa).
Loppu hyvin, kaikki selvisivät ja Noita otti heti koko katraan hellään huomaansa. Noita on tunnollinen ja hyvä emä.